Lahden kansanopiston sarjakuva- ja animaatiolinjan juttuja

Hei olen Hanna ja päädyin kansanopistolle nimenomaan animaatiota opiskelemaan.

Elän juuri nyt kauniissa unessa. Pääsin vihdoin ja viimein oppimaan animaation tekoa ja luomaan itse omia hahmoja ja tarinoita. Animaatiot ovat aina viehättäneet minua ja innostaneet piirtämään, enemmän kuin mikään muu.

Kuitenkin ala tuntuu myös haastavalta ja pelottavalta: ehdinkö saada työt valmiiksi ennen deadlinea? Mitä jos nopea työskentelytahti ei sovikaan minulle? Tiedän että alalla on omat haasteensa: samojen hahmojen piirtäminen päivästä toiseen voi uuvuttaa. Projektin loppua ei aivan heti näykään, ja matkan varrella tunteet ehtivät heitellä laidasta laitaan. Pelkään että työtäni kritisoidaan, enkä koe olevani riittävän hyvä.

Uskon kuitenkin palkitsevaan lopputulokseen: kun hallitsee työvälineet, voi päästää luovuudeni irti. Ja koska olen aina ollut melkeinpä pakkomielteinen animaatiosta, tuntuu erittäin luontevalta hakeutua alalle. Monen monta tuntia saattaa kulua työn edessä ja silti nautin siitä enemmän kuin mistään muusta.

Oppimisen varaa silti löytyy. Aina.

Animointi vaatii monen pikkuasian hallinnan: pitää osata suunnitella hahmojen liikeratoja ja liikkeiden nopeuksia. Hahmot täytyy pitää tunnistettavina ja oikean kokoisina. Pitäisi myös huomioida kuinka monta kuvaa täytyy piirtää yhtä sekuntia varten. Lisäksi on myös huomioitava animaation tyyliin sopiva äänimaailma. Kaikki tämä tuntuu haastavalta mutta ennen kaikkea jännittävältä. Minulla on kuitenkin kova hinku saada tarinat toimimaan ja liikkumaan.

Aloitimme kurssin tekemällä ”pomppiva pallo” harjoituksen. Ideana oli saada aikaan pallolle ominaista venyvää liikettä. Piti myös ottaa huomioon ajoitus: kun pallo pomppaa alas, vauhti on kiihtyvä ja kun pallo nousee, vauhti on hidastuva. Käytännössä piirsimme enemmän kuvia kun vauhti oli hidas ja vähemmän kuvia kun pallo oli nopea. Sitten toistimme tehtävän piirtämällä pallon ympärille jonkin hahmon. Itse piirsin tätä tehtävää varten 32 kuvaa. Vähempikin olisi riittänyt mutta mitä enemmän kuvia, sitä sulavampaa liikekin on. kuvasimme piirrokset kameran alla ja laitoimme ne Toon Boom animaatio-ohjelmaan. Frame ratea eli kuvataajuutta vaihtelemalla saatoimme kokeilla miltä liikkeet näyttivät eri nopeuksilla. Käytimme lähinnä FR:ttinä 12:sta (eli 12 kuvaa per sekuntti)

Seuraavaksi teimme heiluri-tehtävän. Tässä tarkoituksena oli saada aikaan tasainen liike joka ei veny kun se palaa ääriasennosta ääriasentoon. Piirsimme myös tässä tehtävässä heilurin tilalle jonkin hahmon.

Sitten teimme seuraavia piirrosanimaatiotehtäviä: juoksu, kävely, persoonallinen kävely, lehmänhäntä, koiranhäntä, linnunlento ja nelijalkaisen eläimen kävely. Kaikissa tehtävissä oli omat haasteensa mutta saimme hyvät step by step ohjeet, joten mitään epäselvää ei juuri jäänyt. Itselleni vaikein oli kävelyn animointi. En ole varma miksi, mutta jalanvaihdokset tuottivat vähän hämmennystä.
Kokeilimme myös piirrosanimaatioiden lisäksi vaha- ja pala-animaatioita.

Kurssin lopussa teimme myös päättötyön. Tarkoitus oli tuottaa vähintään 10 sekunnin kestävä, vapaalla tekniikalla tuotettu animaatio. Kun animaatio oli valmis, teimme siihen äänet. Lopuksi pidimme animaatioista kritiikin ja arvioimme toistemme upeita tuotoksia 🙂

Vaikeinta koko projekstissa oli mielestäni ajanhallinta: kun aikaa ja kokemusta on vielä supeasti, kannattaa keskittyä tekemään jotain yksinkertaista hyvin, eikä mitään monimutkaista ja huonosti. Itse ehkä haukkasin liian ison palan ja jouduin tekemään hommia paljon vapaa-ajalla.

Kaiken kaikkiaan animaatiokurssi oli mielestäni varsin kattava, ottaen huomioon kuinka lyhyt kurssi loppujen lopuksi oli. En itsenäisesti olisi ehkä ikinä oppinut kaikkea mitä täällä käytiin läpi. Kiitokset kurssin pitäjille!

Lisään tännemuutaman animaation myöhemmin, ei nyt jostain syystä onnistu..

Tagit: animaatio 2014 omaa höpötystä.